Kello on melkeen kymmenen illalla ja lampoa on vielakin about +30!
Olin niin onnellinen 12.1. saavuttuani Chiang Maihin. Paivan matkustus bussilla Luang Prabangiin, 2 paivaa veneessa istumista (9 h molempina paivina) ja sitten viela yksi kokonainen paiva bussissa ennen Chiang Maihin saapumista.
Phonsavanin (Laos) kohokohta jai tosiaan kirjoittamatta!
Olin paivana eraana kavelemassa kukkuloilla (paatettiin Franzin ja Gilin kanssa kaikki viettaa paiva omillamme), etsiessa sopivaa paikkaa kirjoittaa paivakirjaa ja syoda mandariineja. Kukkuloilla sattui olemaan 5 tyttoa pukeutuneena, ottamassa valokuvia. Niilla oli meikkia, hienot vaatteet ja paivanvarjot. Yks niista lahestyi mua, ja kysyi selvasti englanniksi, "Are you lost?" selitin sille, etta kavelen vaan ympariinsa.
Alettiin juttelemaan, ja juteltiinkin varmaan puolisen tuntia. Ntshiabsi oli 16-vuotias tytto, ja puhui todella hyvaa englantia! Se asui kyseisessa kylassa, johon olin kavellyt, ja kutsui mut hetken pienen paasta kotiinsa kaymaan. Mentiin juttelemaan sen englannin opettajan kanssa pariks tunniks. Keskusteltiin Suomen ja Laosin eroista, ruoasta, kulttuurista, opiskelusta jne. Hanen englanninopettajansa ei ollut koskaan kaynyt Laosin ulkopuolella.
Kun olin lahdossa, Ntshiabsi kutsui mut seuraavana aamuna kotiinsa aamupalalle perheensa kanssa.
Olin seuraavana aamuna 7 valmiina sovitussa kadunkulmassa, ja han tuli hakemaan mut moottoripyoralla. Mentiin aamumarketeille ostamaan vihanneksia sun muuta (koska ma en syo lihaa...) ja sitten mentiin hanen kotiinsa. Pilkottiin yhdessa Ntshiabsin ja hanen aitinsa kanssa keittion savilattialla jakkaroilla istuen vihannekset ja wokkipannussa paistettiin ne. Riisia, vihanneksia ja lihaa oli tiedossa aamupalaksi! Sen jalkeen olikin monenmonen valokuvan vuoro ennen mun kotiinlahtoa. Eras reissun ehdottomista kohokohdista.
Takaisin Thaimaahan..
Ekana yona Chiang Maissa jaoin huoneen eraan saksalaispojan kanssa, kierrettiin tunti kyselemassa hostelleja, mutta kaikki oli tayteenbuukattuja. Loydettiin eras hiema hintavampi hotelli ekaksi yoksi. Aamulla kiertelin kyselemassa ympariinsa, ja loysinkin maailman parhaan guesthousen. Nocky House. Puutarhamainen piha, telttoja ja patjoja moskiittoverkkojen alla portaiden alapuolella ja kuisteissa, monta huonetta + dormit myos, olohuone ja keittio kaikkien kaytossa, ja niin kotifiilis kun olla ja voi.
Ekat 3 paivaa meni suurimmaksi osaksi juhliessa. Tapasin mahtavia tyyppeja hostellilla.. 3 poikaa Englannista, englanti-englantithaimaalaispariskunta ja muita huippuja. Paivat meni Unoa pelatessa, syodessa, hengaillessa ja vitseja laukoessa.
Phil saapui 16.1.! Olin innoissani ko pieni lapsi syntymapaivastaan. Menin lentokentalle sita vastaan, ja eka ilta menikin vaan jutellessa ja syodessa.
Vuokrattiin Phillin kans pyorat, ja pyorailtiin ympariinsa Chiang Maita, mika oli hieman haasteellista + vaarallista mulle, since en oo oikeen tottunut tuohon VAARALLA puolella ajamiseen. En jaanyt auton alle vaikka hieman lahella olikin.
Tein myos thai kokkauskurssin Chiang Maissa! Siihen kuului aamumarketeilla kayminen, luomutilalla kiertaminen + siella kokkauskoululla kokkaaminen. Nyt osaan tehda tom yam-keiton (tofulla), kevatrullia, punaisen currypasten, tofua punaisessa curryssa, tofua cashewpahkinoilla ja jalkkariks kurpitsaa kookosmaidossa (ahhh). Oli hieman tuhti olo tuon paivan jalkeen hehe! Mutta NIIIIIN hyvaa (vaikka ite sanonkin).
Tasan viikko sitten lahdettiin Bangkokiin. Yojuna, istumapaikoilla. Sain hyvin nukuttua (lieneeko syyna se, etta edellisen kahden yon unet olivat yhteensa 7h.. kiitos viskin ja hyvan seuran), mutta silti vasytti aamulla. Bangkok oli KUUMA. Paljon kuumempi kuin Chiang Mai, mutta eihan se kukkuloilla olekaan...
Meita oli vastassa Gunn ja Auda, meidan thai vaihtarikaverit! Jalleennakeminen oli onnellinen. Mentiin Gunnin talolle, jossa kaytiin suihkussa ja vaihdettiin vaatteet ennen lahtoa lounaalle, jossa nahtiin lisaa meidan yhteisia vaihtarikavereita!
Lounaan jalkeen mentiin kaymaan jossain museossa (ei jaanyt hirveesti mieleen, olin aika koomassa), jonka jalkeen suunnistettiin Centralworld-torniin, ja livuttiin hissia pitkin 55. kerrokseen!! Nakymat oli HULPPEAT! Ja niin oli baarin hinnatkin... Yks coctail makso 10e, johon lisattiin viela palvelumaksut sun muut (hyvasti paivabudjetti).
Mutta olo oli mita onnellisin, koska ennen ylosmenoa seuraan liittyi Suvi ja Arttu!! Olin maailman onnellisin saadessani rutistaa Vauvaa. Tuli ikava kaikkia muita immeisia siina samalla tietenkin.
Seuraava paiva kierrettiin kaupungilla, kaytiin Chinatownissa, jossa oli kiinalaisen uudenvuoden avajaiset (nahtiin kuningatar ja prinsessa!!!!). Mentiin illalla paivalliselle Gunnin isan kanssa.
Kavin vihdoin ja viimein laakarissa uudestaan mahan takia. Bangkok hospital oli kallis ja hieno paikka (en jotenkin tuntenut oloani kotoisaksi kun jokaisella naisella oli korkkarit jalassa ja hameet paalla, ja joka toisella oli Louis Vuittonin laukku kourassa), ja palvelu oli erinomaista. Kaikki henkilokunta puhui englantia ja oli todella ystavallisia. Sain antaa kaiken maailman kokeet taas, ja kayda kahtena paivana perakkain laakarin luona, mutta mahasta ei loytynyt kertakaikkiaan mitaan. Kai se sitten on vain herkka. Mutta mulla todettiin anemia? Johon sain rautatabut matkaan. (alkaa huolehtiko, kaikki on hyvin)
Bangkokissa nain myos taas Franzin, minun lempparisaksalaistyton. Jalleennakemisen riemu oli suuri!! Kaipaan sen kans matkustamista hurjasti. Oli ihana viettaa muutama paiva Bangkokissa yhdessa.
Menetin kaikki sightseeing-stuff koska istuin sairaalassa. Phil, Franzi ja Gunn teki kaikki mun puolesta.
Kaytiin vahan kattomassa yoelamaa Khao San-tiella Bangkokissa (helvetti. ei voi muuta sanoa, kuin etta helvetti maan paalla) ja seuraavana paivana ostin tarvitsemani asiat sielta (riippumatto ja aladdin-housut. Jep Ansku, nyt voin virallisesti olla Aladdin).
Perjantaina matka alkoi iltapaivalla kohti Prachuap Khiri Khania, Gunnin kotikaupunkia. Matka kesti 5 tuntia, ja oltiin perilla vasta myohaan illalla. Lauantai pyorailtiin ympariinsa, syotiin hyva lounas ja loikoiltiin rannalla aurinkotuoleissa. Eilen (28.1.) oli myos mun 4 kuukautispaiva matkustamisen suhteen!!
Sita juhlistettiin menemalla 30 min ajomatkan paahan kansallispuistoon telttaan yota, 20 m paasta rannasta.
Aamulla herasin jo kuuden aikaan, mutta auringonnousu oli aika kaukana viela. Lahdin juoksulenkille hiekkarantaa pitkin (tuntui niin hyvalta 4 kuukauden tauon jalkeen haha). Tunnin lenkki ja jonnin verran lihaskuntoa. Paadyin siihen, etta vuosi on ihan liian pitka aika olla tekematta yhtaan mitaan, joten paree alottaa nyt!
Tanaan istuttiin bussissa, ja nyt ollaan Ranongissa. Huomisaamuna lahtee lautta kohti Ko Changin saarta (jossa Franzi odottaakin), jossa on tarkotus lohota ainakin viikko!
ADIOS ja nauttikaa pakkasesta :---------) ma hankin vihdoin ja viimein sen rusketuksen!
(ne jotka miettii etta milloin olen taalta poistulossa, ja mika on reittisuunnitelma? 5.3.-31.3. olen Myanmarissa/Burmassa, jonka jalkeen mahdollisimman nopeasti Intiaan. Intiassa on tarkoitus oleilla elo-/syyskuuhun asti, jonka jalkeen aion tulla Suomeen muutamaksi viikoksi vierailemaan. Sitten olisikin tarkoitus suunnata Farsaarille toihin keraamaan rahaa uudestaan.)
1 kommentti:
Voisitko kirjoittaa lisää kuulumisia jo! Kyllä kerran viikossa sun pitää vähintään kirjottaa jotta nälkä pysyy loitolla :)
Lähetä kommentti