4. maaliskuuta 2012

ananas paivassa pitaisi jokaisen ihmisen nauttia

18.2.-1.3. Ko Chang

Lahdin Ko Changille Swen suostuttelupuheiden myota. En loytanyt enaa samoja hyvia hiljaisuusretriittipaikkoja netista, mita olin aiemmin katsellut, ja totesin myos, etta talla hetkella ei oo mun aika semmoseen menna. Intiassa on aikaa, ja siella loytyy tarjontaa myos vaikka muille jakaa.
Ensimmaiset pari paivaa lojuttiin Lonely Beachilla, joka nimensamukaisesti on Lonely. Ainakin niille kaikille thaimaalaisille, jotka siella tyoskentelee. Silla koko paikka muistuttaa Khao San roadia. Eli turistihelvettia. Ei yhta suuressa maarin toki, mutta silti. (Khao Sania ei voi selittaa, se pitaa kokea. Googlatkaa vaikka. Lyhyesti sanottuna: yksi katu taynna turisteille suunnattuja asioita. Kenkia, vaatteita, aurinkolaseja, ruokaa, ruokaketjuja jnejne. Istuin eilen syomassa kadun varressa, ja ruokailun aikana 15 frogladya tuli kauppaamaan mulle tavaroitaan. Frogladyt on siis niita naisia, joilla on varikkaat suippohatut paassa, puiset sammakot kadessa, jotka tekee sammakkoaanta ja iso paletti taynna rannekoruja myytavana)

Sen jalkeen loydettiin paratiisi. Gubay. Sam loysi sen paikan, ja me kaikki kaytiin se katsastamassa ja rakastuttiin saman tien. Koiranpentuja, merinakoala, taydelliset huoneet (jokaisessa oli omanlaisensa erikoisseina, mun seina oli tapetoitu kaikenmaankielisilla lehtisivuilla), riippumattoja, paljon nurmikkoa, uima-allas, boheemi baaritila ja mahtava henkilokunta (JA!!! Oma tatuointistudio hihi) Ainut kirpaisu oli 10e/yo. Joka on tuplasti sen verran mita yleensa kaytan yhteen yohon. Mutta paatettiin kumminkin muuttaa sinne PARIKSI paivaksi...
Paadyin maksamaan kymmenesta yosta. Eh eh.

Niiden aikana tutustuin mahtaviin ihmisiin, pelasin paljon biljardia Samin kanssa, sitakin enemman makasin riippumatossa, latasin innoissani uutta musiikkia Swen ja Samin kannettavalla (cmon, mina joka on tottunut lataamaan uutta musiikkia joka viikko kotona. 5 kk sita tekematta on ollut aika tuskaista), soin hyvaa ruokaa, keskustelin mukavia henkilokunnan ja ihmisten kanssa, lahennyin Swen kanssa, otin tatuoinnin!!! (kuva loytyy facebookista. arabian luumukuvio ranteessa, helena-mummusta muistuttamassa ja sen alapuolella varpunen, joka on mun rakkaan vaari Varpusen muistolle) ja nain monta mahtavaa auringonlaskua.

Kaytiin myos veneretkella snorklaamassa koko Gubayn porukan kanssa. Koko paiva oli taynna aurinkoa, snorklausta, hyvalla porukkahengella, kirkkaillla vesilla, varikkailla kaloilla ja valkoisella hiekalla varustettuna. Saimpas myos kerattya muutaman lisasimpukan itselleni.

1.3.-5.3. Bangkok

Eka paiva mun oli pakko lahtea takaisin Bangkokkiin. Yhtaan ei olisi huvittanut jattaa paratiisia taakse, mutta pakko oli. Torstai-iltana saavuin takaisin Khao Sanille, enka tehnyt mitaan muuta kuin kavin syomassa ja menin nukkumaan. Oon nukkunut kuin vauva tan muutaman paivan aikana Bangkokissa.
Perjantaiaamuna lahdin uuden kameran metsastykseen. Ennen sita vein kankaita ompelijalle, joka teki mulle kaksi pitkaa mekkoa (tulevat tarpeeseen Burmassa, jossa ei saa nakya polvet tai olkapaat missaan paikoissa).
Loysin kameran itselleni. Vuoden 2009 upouusi Canon (second hand tosin), josta vaittelin pari tuntia myyjan kanssa. Kavelin pois pari kertaa, mutta lopulta sain haluamani hinnan lapi (kylla se kahiseva raha poydalla laittaa nakojan myyjan kuin myyjan taipumaan).

Hain myos passini Intian suurlahetystosta (joka oli ainoa syy miks mun piti tulla nain aikaisin Bangkokiin). Siella odotti suuri yllatys... 6 KUUKAUTTA INTIASSA!!!!!!!! Olin yhta hymya loppupaivan. Ja oon vielakin kun ajattelen asiaa. Hain 6 kuukautta, mutta netista luin, etta vain 3 kuukauden viisumeita myonnetaan enaa. Mika tarkoitti (viisumin alkaessa hakemispaivasta), etta mulla ois ollut Burman jalkeen vaan n. 1,5 kk jaljella Intiassa. Selitin hakemukseen kaikenmoisista jooga- ja meditaatiokursseista, ja luettelin paikkoja missa haluan kayda (bongailin kaupunkeja ja kylia sattumanvaraisesti Intian kartasta), ja.. nain siina kavi, etta mun Intian viisumi paattyy 22.8. Voipi olla, etta ennen sita en sielta kylla liikukkaan mihinkaan 8------) Tuplaentryn sain viela myos, mika tarkoittaa, etta voin valilla kayda esim. Nepalissa ja menna takaisin.

Tanaan on paiva kulunut kaupunkia ympariampari pyoriessa, kun jahtasin rahanvaihtopaikkaa, missa niilla olisi upouusia amerikan dollareita. Burmassa kun ei hyvaksyta hiemankaan kapristyneita, taittuneita tai vanhoja dollareita. Sain 6 kappaletta 100$ seteleita, 2 20$ ja 2 5$ setelia. Siella ei tosiaan ole automaatteja missaan, eli rahat koko kuulle pitaa ottaa mukaan. Tuo on hieman ylakanttiin, mutta parempi niin pain, kuin etta siella menisi sormi suuhun rahan loppuessa.... Huomenna toivon mukaan viela ne vaihtaa lentokentalla satasen setelit pikkurahoiksi.



Jep. Huomenna siis aamulla lahto Burmaan. Mulla ei oo oikeestaan minkaanmoista ajatusta sen maan suhteen, eika oo minkaanmoisia suunnitelmia etta mita siella aion tehda. Fiilingilla mennaan, vahan niinkuin Kiinaan mennessa!

Talla hetkella hengailen Swen ja Samin guesthousella, viimeisen kerran nain ne viela tanaan, ne lahtee skootterilla seikkailemaan ympari Thaimaata. Aamulla pitaa herata puoli viidelta ja lahtea kohti lentokenttaa.

Innolla odotan jo uusia seikkailuja, uusia naamoja ja YKSIN menemista! Vaihtelua sekin. Thaimaan jalkeen Burma on varmaan pieni shokki. Mutta hyvalla tavalla, kuten Swaan sanoi (Swaan, hollantilaistytto jonka kanssa matkustin Kiinassa, on talla hetkella Burmassa ja tapaan hanen kanssaan siella. Franzi myos kertoi tulevansa 24.3. Burmaan, joten viimeisen viikon matkustan mun lempparimatkaajan kanssa).

Thaimaa on ollut niin helppo maa. Kaikki puhuu englantia, turisteja on joka puolella ja kaikki on tottuneet turisteihin. Ensi kerralla tanne tullessani haluan nahda enemman niita vahemmankoluttuja paikkoja ja tutustua maahan paremmin. Eri tavalla kuin tama kerta.


Kirjoitan aina mahdollisuuksien tullen, mutta Burmassa nettiyhteys on heikko ja sita ei monissa paikoissa ole. Oon ollut laiska blogin suhteen, mutta jo taman aloittaessani paatin, etten ota minkaanmoisia omantunnontuskia kirjoittamattomuudestani. Kirjoitan kun tuntuu silta ja kun jaksan jne.


Burmasta on takaisin lento Bangkokiin 31.3. aamulla. Aion hengailla koko paivan ja nukkua yon lentokentalla, koska 1.4. lahtee lentoni mun aamulla KALKUTTAAN!!

1 kommentti:

Annemari kirjoitti...

voi oot niin hullu mut take care hun xxx