20. huhtikuuta 2013

and so it is time for a whole new kind of adventure


12 tunnin päästä istun bussissa katselemassa Kuala Lumpurin lähiöitä ja kirkkaanvihreitä kukkuloita, hieroen unihiekkaa silmistä ja mahanpohja täynnä perhosia. Matkalla lentokentälle, suuntana Gold Coast, Australia.


Kun saavuin Kuala Lumpuriin Myanmarista, kammotti ajatus, että joutuisi odottamaan toiset kolme kokonaista viikkoa ennen Australiaan lähtöä. Ekat päivät Kuala Lumpurissa meni shoppaillessa ja juhliessa (vaatekaappi tarvitsi hieman uudistusta työhaastatteluita ja Australian syksyä varten).

Mulle tulee tästä kaupungista vähä samanmoiset vibat ko Bangkokista - en halua olla liian kauaa, mutta hyvä paikka täydentää varastoja, jos sitä sattuu tarvitsemaan. 
Täällä huomaa kulttuurien kirjoa enempi ko Bangkokissa. On paljon ihmisiä töissä Myanmarista,  Kiinasta, kaakkois-Aasiasta, Pakistanista, Intiasta ja Bangladeshistä. Harvoin niitä kumminkaan osaa oikeaan maahan sijoittaa, mun tunnistusnystyrät kun ei vieläkään oikein havaitse eroja esim. laolaisen ja thaimaalaisen välillä. Malesia on todella kehittynyt maa, jopa Thaimaahan verrattuna (ainakin tämä ns. pääsaari). Bussissa paikasta toiseen matkatessa ei näe samanmoisia yksinkertaisia puuhökkeleitä, kuten esim. Thaimaassa tai Myanmarissa. Ihmisillä on enemmän rahaa.


Malesialainen ruoka on superhyvää ja suhteellisen halpaa. Mahan saa täyteen halvemmalla ko Thaimaassa. Perusruoka on (edelleenkin) riisiä, johon sitten saa valita jos jonkinmoista soosia/kasvista päälle. Valinnanvaraa löytyy yleensä ainakin kymmentä eri sorttia, ja kun olet kasannut lautasen täyteen, ja istahtanut paikallesi, tarjoilija tulee lappusen kanssa antamaan sinulle kuitin, jotta minkä verran siitä lystistä joutuu maksamaan. Täällä ei myöskään saa outoja katseita, kun alkaa lappaamaan riisiä sormilla suuta kohti.


Muutaman lystikkään Kuala Lumpurissa vietetyn yön jälkeen hyppäsin bussiin (tää on niin mun tuuria.. kaikki sanoi, kuinka malesialaiset bussit on aina superkylmiä - tottakai mun bussissa ei sitten ollut minkäänmoista tuuletusta koko kuuden tunnin matkalla. Ei ollut kovin mukavaisaa istuskella bussissa flanellipaita ja farkut päällä päivän kuumimpien tuntien aikaan!) kohti Penangin saarta ja Georgetownia. Georgetown on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2008 arkkitehtuurinsa ja kulttuurisen taustansa takia. Se on myös nimetty kaakkois-Aasian parhaaks ruokakaupungiksi! Vieläkö mietitte, että miks mä sinne meninkään....


Päiviä siellä vierähti viisi. Majatalona toimi erään intialaismiehen asunto, jolla on hostelli Georgetownin keskustassa (hostelli oli täynnä). Siellä hengailin itävaltalaisen ja kahden tanskalaisen jätkän kanssa. Iltasin juotiin rommia ja pureskeltiin auringonkukansiemeniä, syötiin hemmetin hyvää ruokaa, ja päivisin aina välillä käytiin turisteilemassa aka vierailemassa käärmetemppelissä ja perhosfarmilla.

Muutaman päivän Georgetownissa oleskelun jälkeen päätin, että kaupunkielo saa riittää. Hyppäsin Patrickin (Itävalta) kanssa bussiin, ja matkattiin parin bussin ja lautan avulla Langkawin saarelle (itä-Malesia). Paikka, jonne kuulemma pääsee Suomesta pakettimatkalle, ja joka on todella suosittu häämatkalaisten parissa. Saari on todella iso, ja me päädyttiin yöpymään Cenangin rannalla, joka on elävin kaikista rannoista. Hostelli ja dormipeti löytyi (meillä oli 21 kissaa!!), nurkan takaa halpa paikallinen riisiravintola ja kaupasta kaljaa puoli-ilmaiseksi. Langkawi on verovapaa saari, eli tupakka ja alkomaholi on naurettavan hintaista.

.
Viiden päivän ajan mä sitten teinkin juuri sitä, mitä olin kaivannut : luin, makasin rannalla ja uin. En oo kyllä ikinä ollut mikään auringonpalvoja, enkä oo sitä vieläkään. Naama sai vähän lisää väriä, mutta ei mun rusketus vedä vertoja kaikille niille ruotsalaisille, jotka makasivat rannalla mitä ihmeellisimmissä asennoissa saadakseen joka paikkaan aurinkoa.


Matka jatkui muutama päivä sitten takaisin Kuala Lumpuriin, jossa shoppailu jatkui. Sain Tiinalta listan, mitä kaikkea saa tuoda rinkassa mukana Ausseihin, hintataso kun on pikkasen korkeampi siellä verrattuna Aasiaan. Eli chinatownissa ja elektroniikka-ostoskeskuksissa on tullut kierrettyä viimeiset pari päivää ripsareita, saronkeja ja kuulokkeita metsästäen.


Oon superinnoissani Australiasta, ja kaikesta siitä, mitä tää seuraava vuosi tuo tullessaan! Vaikka täytyy kylläkin myöntää, etten oo niinkään kiinnostunut Australiasta kulttuurillisesti. On vain fiilis, että haluan asettua hetkeksi aikaa paikoilleni, tehdä töitä, löytää yhteisö ympärille - elää jonkinsorttista arkea. Kaikki tämähän olisi myös voinut tapahtua Suomessa, mutta miksi olisin jäänyt sinne, kun vaihtoehtona on esim. Australia? Oon onnellinen siitä, että laskeutuminen tulee olemaan aika pehmeä.. Brisbanessa mua odottaa Tiina, ja hänen kommuunitalossa on paikka minulle ainakin alkajaisiksi.

Kaikki seuraavan vuoden suhteen on täysin avoinna, ja se on juuri paras tapa aloittaa tämä seuraava vuosi!

(Oon ottanu ehkä 20 kuvaa viimeisen kolmen viikon aikaa, joten... tässä tulos)


good place for afternoon nap and hangover
Sweden vs. Finland

In 12 hours I will be sitting on a bus passing by the suburbs of Kuala Lumpur, watching the green mountains with stomach full of butterflies – going to the airport, destination Gold Coast, Australia.


When I arrived to Kuala Lumpur from Myanmar, I was actually quite tired of the idea, that I would have to wait another three weeks before going to Australia. The days in Kuala Lumpur went by shopping and partying (need to be prepared for the job interviews and the autumn in Australia). 


Kuala Lumpur is like Bangkok – good place to be when you need to buy stuff, but you don’t really want to stay for too long. I could never live in a city this big.I feel like there’s so much more culture in here compared to Bangkok. Loads of people from Myanmar, China, South- East Asia, Pakistan, India and Bangladesh, working in KL. I still can’t tell if people are e.g. from Thailand or Laos. It also feels a lot more developed country compared eg to Thailand. When going by bus from city to another, you don’t see those simple small wooden houses, which were everywhere in Thailand and Myanmar..


After a few days in KL I jumped in a bus (just my luck.. everybody warned me how Malaysian buses are damn cold thanks for the AC, and of course in my bus there happened to be no kind of wind blowing from any hole… Was real comfortable to sit there the hottest hours of the day in my jeans and flannel shirt – not!), going to Georgetown, Penang. Georgetown was added to Unesco World Heritage Site on 2008 because of its architectural and cultural part. It is also really famous for its unique and delicious food. Still wondering why I chose to go there…?Five days went by hanging out with guys from Austria and Denmark. Good food and exploring the island during the daytime, and drinking rum in the evenings..

Georgetown was enough of the cities for me for a while. I decided it’s time for a complete relaxation and beach-life before heading to Australia. And that’s what I did. Me and Patrick (Austria) left to Langkawi (east-Malaysia). A place, where you can apparently get a package tour from Finland… But! We found a nice and cheap hostel with dorm ( and 21 cats!!), cheap local restaurant around the corner and cheap beer. Langkawi is toll-free island, so cigarettes and alcohol is cheap… heh
.
I did exactly what I had wanted to do – read, swim and lie on the beach. I will never reach the same level of being tanned as all those Swedish people on the beach, who lie there in the most ridiculous positions to get tanned evenly, but.. I’ll manage!


And then, a few days ago I had to leave the paradise to come back to Kuala Lumpur to do the final shopping. I got a list from Tiina what to bring with me, so the last days I’ve been chasing cheap mascara, headphones and sarongs.
I’m super excited about Australia, and of the whole upcoming year! I feel I want to settle down for a little while, work and find some kind of community around me. Of course all of this could have been done in Finland as well, but why would I stay there, when I can go eg to Australia? The beginning will be smooth, since I’ve got Tiina in Brisbane, and apparently I’m welcome to stay in their house at least for the beginning.

.
Everything else about the next year is completely a question mark, which is a perfect way to start this year!


(I took maybe 20 pics during the last 3 weeks, so this is the result...)



Ei kommentteja: