24. huhtikuuta 2013

and we are far, far from home, but we're so happy

"Älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä" Hepr. 13:2

Jonotin pissat housuissa omaa vuoroani passintarkastukseen Gold Coastin kentällä puuduttavan pitkän lennon jälkeen. Ainoat unet edellisen 24h aikana olin saanut koneessa, yöllä kun ei odotuksen tunteen takia ollut tullut nukuttua ollenkaan.
Passiin iskettiin kumminkin leima nopeammin kuin ehti hiirtä sanomaan, ja sitten pääsikin jonottelemaan seuraavaan jonoon, jossa läpivalaistiin ja käytiin laukut läpi. Australia on tiukka sen suhteen, mitä maahan saa tuoda. Ymmärrettävää sinänsä, sillä oudot ja uudet bakteerit/eläimet tekisivät runsaasti tuhoa luonnolle. Mun laukusta löytyi lenkkarit (joissa oli maata pohjissa), mutta ukko vaan nauro mulle, kun kerroin käyttäneeni kyseisiä jalkineita viimeksi tammikuussa Espanjassa... 

Lentokentältä annettiin vääränlaiset ohjeet päästä Brisbaneen. Samalla pysäkillä kyydistä poistui ainoastaan yksi muu matkustaja. Tiedustelin kyseiseltä herralta, miten minun tulisi matkaani jatkaa Brisbanea kohti. Dave katto mua epäuskosena "Brisbaneen? Tänä iltana?!". Sain tietää, että bussi ei mene enää, ja juna-asema, jonne mun pitäisi itseni raijata, sijaitsee 15km päässä.
"Kuule.. Mun vanhempien talo sijaitsee 5min päässä. Mun auto on siellä. Mä ajan sut juna.asemalle"

Dave on reilu viiskymppinen mies, joka on asunu ympäri maailmaa, ja oli itsekin juuri tulossa Aasian reissulta kotia. Sen vanhempien talo on yksi niitä harvoja, joiden tilalle ei ole vielä rakennettu suuria ökylinnoja.
Judy, Daven äiti kuskasi muffinsseja ja teetä mun nokan eteen heti talolle päästyämme, samalla kun Dave yritti katsoa juna-aikatauluja. Judy on ihana vanha rouva, joka kyseli kovasti Suomesta, ja mun suunnitelmista Australian suhteen.
"Voi kulta.. meillä on täällä monta tyhjää huonetta. Kyllä sä nyt jäät yötä, ja huomenaamuna Dave ajaa juna- asemalle"
Ja niin siinä kävi. Mä vietin ensimmäisen yöni Australiassa maailman ystävällisimpien ja vieraanvaraisimpien ihmisten luona. Juotiin Daven kanssa Jim Beamia terassilla puoli kolmeen asti aamulla, jakaen matkustus- ja elämäntarinoita. Mulle pedattiin sänky vierashuoneeseen, ja aamulla sain kunnon aamupalan nokan eteen ennen matkaa juna-asemalle - vihdoin ja viimein Brisbaneen ja Tiinan luo.

Judy & Dave

Ensimmäisten päivien aikana oon saanut nauttia juustolautasesta, punkusta, fetaoliivisalaatista ja suomen puhumisesta. Mulla on niin hyvä olla täällä. Maaginen olo, ja oudon kutkuttavat vibat tästä kaupungista. En odota mitään, ja silti mulla on fiilis, että tästä tulee helvetin mahtava vuosi. 
Majailen Tiinan ja kahden uusseelantilaispojan kanssa Albionin lähiössä, Brisbanessa. Niillä on iso talo täällä, joka on mitä mahtavin energiassaan. Tartuin jo opi espanjaa-kirjaan, ja Mitch on kuulemma taitava kitaristi. Tänään tuli vierailtua pankissa, veronumero on haettu, ja työhakemuksia lähetetty. Oon viihdyttänyt itseäni piknikeillä joenrannassa, ja yleisellä haahuilulla, kun Tiina on ollut töissä.

On kulunut kolme päivää, ja olen jo myyty.
sushi-picnic
someone doesn't like to be in pictures

"Do not neglect to show hospitality to strangers, for by this some have entertained angels without knowing it" Hebrews 13:2

I almost peed in my pants while standing in the line for the passport check at Gold Coast airport. The only sleep I had gotten in the past 24h was at the airplane - thanks to the anxiety.
Though I worried for nothing. My passport was stamped, and I could move to wait in the next line, where they checked out  the bags. Australia is pretty strict with what you can and can not bring into the country, which is understandable. They want to protect their nature&animals, so no weird bacteria/diseases could get in. My running shoes were checked, though the guy laughed a little at me, when I told him, that I had used them last time in Spain in January....

Next step was to try to get myself to Brisbane. When I got out of the first bus, I asked directions from an older man. He looked at me astonished "Brisbane? Tonight?!" He told me that i'ts 15km ride to the train station, and there are no more buses. After a moment of thinking he said "My mom and dad live 5min walk from here. My car is there. I will drive you to the train station". 

Dave is over 50-year-old man, who has lived and worked around the world, and was on his way home from the last Asian trip. Once we got to the house, Judy, Daves mom sat me down, and brought me muffins and tea. She was a wonderful old woman, and interested about Finland and my plans for Australia.

"But darling.. do you have to go tonight? We have many empty rooms. You should sleep here and Dave will drive you to the train station in the morning."
So I did. Judy made a bed for me before going to sleep herself. Me and Dave sat on the terrace drinking Jim Beam until 3am sharing traveling and life stories. In the morning I got a full breakfast before a ride to the train station (before leaving Dave showed me that sign - it hangs on their terraces wall), where I got a train to Brisbane and to Tiina.

I've enjoyed cheese plates, red wine, feta-olive-salad and speaking Finnish during these first days. I feel so good in here. It's magical, and I have amazing vibes about this city. I don't expect anything, and still I've got a feeling that this year will be spectacular.
I'm living in a house with Tiina and two guys from New Zealand, in Albion, Brisbane. They have a big house in here, and it has wonderful energy in it. I already grabbed learn Spanish-book on my hands, and apparently Mitch plays guitar really well...
Today I opened an Australian bank account, got my tax file number and have sent many job applications. Have had picnic by the river and walked around while Tiina was at work..
It's been three days, and I'm sold.

Ei kommentteja: